Viimeinenkin mäki on poljettu

Siinä se on, tämän vuoden Tour de Sock. Pääsin tavoitteeseeni eli sain kaikki sukat tehtyä ja olin enemmän kuin yhdellä etapilla useammilla pisteillä.

Viimeinen etappi oli ehkä hieman tavanomainen ja olinkin vähän pettynyt siihen ensin. Mutta kun lopulta aloitin sukat, oli lopputulos oikein ihana. Käytin näihin aiemmista sukista ja muista projekteista jääneitä Lanitiumin Basic sock -lankoja. Niitä riitti ja jäi yhä edelleen melkoisesti. Tämä oli myös ainut malli, jossa ei tullut mitään uutta, vaan tekniikat olivat entuudestaan tuttuja.

Malli on Nordic stripes.

Tässä vielä yhteiskuva kaikista sukista. Aikaste nättejä, vaikka itse sanonkin.

Kesä on neulojan parasta aikaa

Onneksi on ollut tällainen kesä, viileä ja valoisa. Mikä onkaan ihanampaa kuin neuloa niskat jumissa sukkia ja välillä rentoutua huivien kanssa. Tässä näiden kahden tuloksia viikon sisältä.

Tour on lopussaan ja etappi 5 tulikin kivasti loman aikaan. Päätin yrittää neuloa niin nopeasti kuin kykenen ja aika hyvin meni, olin 12. Samalla tajusin, että hartiani eivät ole tehty tällaiseen pitkäkestoiseen neulontaan ja siitä kärsinkin nyt, kun niska on aivan jumissa ja piti oikein pitää päivä neulomatta. Nyt on jo testisukat puikoilla ja yksi huivikin pian puolessa. 

Vitostouri (näin suomalaisittain) oli ihan ok. Suuria tunteita malli ei herättänyt, mutta oli ihan kiva. Tein tällä kertaa M-koon, kun S vaikutti suhteellisen pieneltä. Näistä tulikin hieman löysät omaan makuuni, mutta uskoisin omistajan löytyvän. Malli on Ophidia ja lankana jälleen Lanitium ex Machinan basic sock, jota siis olen talven aikana saanut lankaklubista 2 vyyhtiä kuusta, joten vielä muutamia löytyy. Enkä voi vain kehua lankaa liikaa, se on taivaallista.

Vanhin tyttäreni bongasi "sattumalta" tämän huivimallin Ravelrysta. Malli on Striped Esjan. Malli on helppo ja lopputulos on tosi kiva. Itse asiassa niin kiva, että hankin jo langat omaan versiooni, jahka sen joskus saan aloitettua, kun jonossa on parittomia sukkia ja muuta mukavaa. Lankoina, ylläri, on jälleen kahta Lanitium ex Machinan perussukkaa (violetit) sekä Hopeasäikeen sukkalankaa (vihreä). Koko on S, mikä ei tarkoita kyllä kovinkaan pientä tässä mallissa, vaan sellaista juuri sopivaa.

Kuudetta etappia odotellessa neulon sukkia ja huiveja, mitäs muutakaan. Sillai kai tääl Poris.

Kas, yllätys hän neuloo sukkia

Enpä ole tässä ehtinyt postailla enempiä viime aikoina, joten tässä tulee reilun parin viikon sukkailut. Kaksi paria valmistui Lapin reissulla ja yhdet tässä viime yönä.

Tour jatkui etapeilla 3 ja 4. Kolmosen sukat olivat tosi kivat matkalle. Mallin oppi ulkoa nopeasti ja jopa suhteellisen mitättömän näköinen lanka sai ihan uuden elämän. Malli on Touring Bubbles ja lankana yllättäen Lanitium ex Machinan klubilanka.

Nelosetapin sukat olivat kauan odottamani helmisukat. Tosin nyt petyin melkoisesti, sillä olin odottanut jotain hienoa. Nämä olivat kuitenkin aika tavikset. Ihan nätit tuli kuitenkin. Lankana myös Lanitium ex Machinan basic sock Macchiato värissä. Malli From a Distance. Olen kevään aikana neulonut parit testisukat samalla suunnittelijalle ja voi olla siksikin tuntui kuin mitään uutta ei olisi. Näistä sukista tarkemmin sitten, kun on aika julkaista ne.

Kolmannet sukat on perustavikset. Lankana Lidlin sukkalanka ja kylläpä se tuntui karhealta noiden ihanien Lanitiumien jälkeen. Koko on sellainen 41-42.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Päätin jo hyvissä ajoin keväällä, että neulon myös tänä kesänä jokaisen Tour de sock -sukat. Jo ensimmäinen malli koetteli päätöstäni ja tämä toinen asetti sitkeyteni jo hyvin kovaan testiin. Sock madness -kisassa jätin vähän vastaavanoloiset sukat tekemättä, kun en vain päässyt kiinni ohjeeseen. Nämä tein loppuun välillä itkua tuhertaen ja välillä teki mieli heittää koko roska seiniä päin. Onneksi maltoin monta kertaa mieleni ja vedin syvään henkeä, kävin vaikka pihalla, ennen kuin purin. Näin sain muutaman taka-askeleen avittamana työn loppuun.

Lankana on ihanat Lanitium ex Machinan basic sock -langat. Malli on Far into forest.

 

Sama virsi jatkuu, sukkia ja huiveja

Olen tässä välissä kovastikin neulonut, osa on testineulontaa, jotka paljastan vasta, kun on lupa annettu, mutta jotain raportoitavaakin taas löytyy.

Sock madness on ohi. Jätin suosiolla kaksi viimeistä mallia neulomatta, kun eivät innostaneet sitten pätkääkään. Nyt on käynnissä Tour de Sock, johon osallistuin myös viime vuonna. Tavoitteena on saada tänä vuonna enemmän kuin yksi piste useammalta kuin yhdeltä etapilta (viime vuonna sain siltä yhdeltä). Saas nähdä, kun eka etappi ajoittui ainakin todella huonosti töiden osalta ja sain sukat valmiiksi yhden pisteen arvoisesti. Yritän kuitenkin olla stressaamatta liikaa.

Ensimmäinen TdS -ohje olikin suunniteltu paksummalle langalle, joten käytin tähän Nallea. Taas kirosin mielessäni, että miksi ylipäätään ostan enää muuta kuin ns. parempaa lankaa, johon en siis lue Nallea. Neulontatuntemus on niin eri, kun on puikoilla vähän laadukkaampaa lankaa.

Ohje oli kuitenkin tosi kiva ja teinpä ensimmäistä kerää neulontaelämässäni kiertyviä pikkupalmikoita. En ehkä ole suurin fani, mutta olen ylpeä itsestäni, että tein sukat ihan kohtuullisen nopeasti. Myös terä oli uudenmoinen, samoin jalansuun päättely. Päättely tehtiin neulalla ja pidin siitä kovasti, jälki on todella siisti verrattuna moneen joustavaan päättelyyn.

Ohje on Tiina Kuun Virrat . Tämä tullee jossain vaiheessa ihan julkiseen jakeluun.

Ennen Touria neulaisin tämän huivin ihanasta Lanitium ex Machinan Silky BFL-langasta. Siis tämä lanka on jotain aivan taivaallista.

Ohje on Janina Kallion Pretty basic. Ohje oli nimestään huolimatta vähän liian "vaikea" tai sitten oikoluku ei vain suju. Joka tapauksessa huivista tuli aivan ihana ja se hävisikin valmiiden töiden laatikosta hetkessä.

Täytyy hankkia lisää tätä lankaa, jahka lankavarastoni on vajunut sille tasolle, että kehtaan hankkia uusia lankoja.

Vielä yksi työ, johon käytin 770 pienen pientä siemenhelmeä ja vyyhdillisen Punta Lacen lankaa. Kyseessä on Jeweled cowl. Helppo, aivoton neulottava. Lopputulos on ihan kiva, ei ehkä itselleni, mutta varmasti onnellinen omistaja löytyy jossain vaiheessa.

Vaihteeksi huivipostaus

Kyllähän minä muutakin neulon kuin sukkia. Siitä todisteena nämä kaksi vihreää huivia.

Ensimmäisen neuloin Janina Kalliolle testineuleena. Olen Janinan malleja neulonut aiemminkin ja pitänyt kovasti, joten oikein mielelläni tartuin testaamaan.

Huivi on epäsymmetrinen kolmiohuivi. Lankana on Lanitium ex Machinan silkki bfl:ää värissä I'm a leaf on the wind. Väri on pääosin vihreää, mutta joukossa on häivähdyksiä turkoosiin. Ja kuten nämä silkki bfl:t yleensäkin, lanka on aivan unelmapehmeää.

Malli on siis Herald. Suosittelen Janinan malleja ylipäätään, sillä ne ovat yksinkertaisia ja kauniita. Myös helppoja neuloa ja monet ohjeet niin kuin tämäkin on tehty yhdelle vyyhdille fingering -lankaa.

Toisena huivina valmistui Heidi Alanderin Kaihola. Sen neuloin jo aikaa kaapissa olleesta Knitlob's lairin merinosta. Lanka on vähän paksumpaa ja aivan järjettömän pehmeää ja lämmintä. Väri oli kerällä ja vyyhdillä melkoisen laimea, mutta heräsi eloon huivissa.

 
Tämän huivin aloitin Helsinkiin suuntautuneella koulutusmatkalla. En kovinkaan paljon pidä Helsingissä edes käydä ja sen vuoksi turvallinen matkaneule on erittäin tärkeää. Koulutus oli myös sen luonteista, että pystyin neulomaan päivän aikanakin. Huivi valmistui hyvin nopeasti ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen.

\o/ Metallica \o/

Sukkakisan seuraava kierros käsitti melkoiset monsterit. Lankana näissä 7 veikka, jota meni melkein 2 kerää. Pienet nöttöset jäivät jäljelle. Neuloin sukat 3 mm:n puikoilla poislukien tuon yläosan härpäkkeen, jonka tein normaaleille 3,5 mm:n puikoilla. 

Sukat sopivat omiin jalkoihini, vaikka tässä ovatkin miehen sorjissa säärissä. Malli on For whom the bells tolls, josta tietenkin tulee mieleen Metallica.

Nyt on ainakin palmikoita harjoiteltu oikein urakalla.